Hei! Minä laulan joululauluja. Noita lapsuuden suuria muistoja, jotka sieluumme piirtyivät joskus kerran, kauan sitten. Jokaisella meistä on omat joululauluissa omat traditionsa, omat mielilaulunsa. Ampuuko niitä sitten tykillä vai ei, kas siinäpä juttu. Tämä on huomattavan karrikoitu ja kärjistetty ilmaus. Olen usein kuullut, että joululaulut pitää laulaa silleen herkästi, hiljaa, kuten kertoisit niitä. Olen usein kuullut (silloin kun en vielä laulanut julkisesti, kun soitin vain selloa), että kun oopperalaulaja laulaa joululauluja, niiden herkkä sanoma helposti peittyy klassisen laulun valtavaan tekniseen osaamiseen. Sellistinä mukana lukemattomissa jouluproggiksissa soittaneena huomasin kyllä tämän dilemman varhain teini-iässä ja tunsin yleisöä kohtaan suurtakin myötätuntoa. Ajattelin selloni takana useammin kuin kerran: Oi jospa voisin laulaa tämänkin laulun! Tässä pitäisi olla pehmeämpi fraasi, sen pitäisi laskeutua suloisemmin. Osaisinpa käyttää ääntäni!

Sittenhän rupesinkin laulamaan myös julkisesti. Olen soittanut 4-vuotiaasta saakka selloa. Armottoman kovalla työllä olen saanut jousikäteni loihtimaan lämpimiä sävyjä vaikkapa Toivo Kuulan Sanattomaan lauluun, Elgarin sellokonserton hitaaseen osaan, Poulencin sellosonaattiin, joululauluihin, mihin vain sitä koen tarvittavan. Vuosia ja vuosia hillitöntä hallinnan treenausta, tiedon ja taidon kartuttamista lukuisin rääkkäävin tekniikkaharjoituksin. Tietenkin oikean käden eli jousikäden ja vasemman käden yhteistyön pitää olla totaalisen saumatonta, niiden pitää liikkua kuin saalistava tiikeri hallitusti, ovelasti, voima kantaen liikettä. Ja kaikki tämä vuosien harjoittelu vain, koska intohimo ajaa kohti ihania tulkintoja. Sama treenaus pätee laulamiseen. Se on jatkuvaa, loppuun asti työtä. Minä haluan luoda kaunista. 

Olen aina halunnut soittaa sisäisen äänen mukaisesti. Haluan aina sellostani sen äänen ulos, minkä kuulen sisälläni. Siis laulan änettömästi, kun soitan. Tykit paukkuvat tarvittaessa, mutta silloinkin hallitusti. Tämä sama filosofia on minulla laulussa. Joululaulut. Laulaisin kaukaisista lapsuuden muistoista hiljaa ja muistellen. Mietiskellen, ihan rauhassa. Joskus ilman vibratoa. Sanoman pitää välittyä, kyllä sen kuulee hiljaisenakin. Se meissä hiljaisena soi. Joulujemme muistot. En ammu. Kerron. Sanat. 

Share This

Sivustomme käyttää evästeitä.

Ole hyvä ja vahvista alla että hyväksyt sivujen käyttöön liittyvien evästeiden käytön, sekä hyväksyt tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja tästä.